Arkistokuvassa yötaivas Sveitsissä.
Toukokuussa astronomit julkistivat löytönsä: Kepler-186f –tähdeltä on löytynyt planeetta. Planeetta ei ollut mikä tahansa, vaan se sijaitsi elämälle suotuisalla alueella.
Toukokuussa saimme myös kuulla, että elämä voi selvitä Maapallon ulkopuolella.
Kesäkuussa elämälle periaatteessa soveltuva planeetta löytyi Gliese 823 –tähden aurinkokunnasta. Winbook AkutPlaneetta on tuntemistamme eksoplaneetoista kolmanneksi paras paikka etsiä Maan ulkopuolista elämää.
Nyt pitäisi huolestua. Elämän löytyminen Maan ulkopuolelta voi nimittäin olla kamala uutinen ihmiskunnalle ja lajimme tulevaisuudelle.
Näin kirjoittaa Oxfordin yliopiston tulevaisuudentutkija Andrew Snyder-Beattie The Conversation –verkkolehdessä. Snyder-Beattie on erikoistunut ihmiskunnan tulevaisuuteen, jota Maan ulkopuolisen älykkyyden löytyminen uhkaisi. Miksi?
- Kepler-186f:n löytyminen lisäsi hieman sen todennäköisyyttä, että ihmiskunta kohtaa sukupuuton lähiaikoina, Snyder-Beattie kirjoitti toukokuussa.
Älykkään tai teknologisen elämän puute on vaivannut tähtitieteilijöitä pitkään.
Puhutaan Enrico Fermin mukaan nimetystä paradoksista: jos teknologisen elämän kehittyminen ottaa vain muutaman miljoona vuotta – kuten ihmisten tapauksessa on käynyt – Linnunradan pitäisi olla jo asutettu. Missä siis kaikki ovat?
Snyder-Beattie muistuttaa, että Fermin paradoksi esitettiin aikana, jolloin planeettojen luultiin olevan huomattavasti harvinaisempia kuin nykyään. Nykytiede tuntee jo tuhansia Aurinkokunnan ulkopuolisia planeettoja.
Näistä planeetoista kiinteitä on kymmeniä ja elämälle suotuisalla vyöhykkeellä niistä sijaitsee muutamia. Jos ja kun elämän on empiirisesti todistettu olevan mahdollista oman planeettamme ulkopuolella, miksi yksikään älyllinen olento ei vielä ole ottanut meihin yhteyttä?
Ihmiskunnan, elämän ja maailmankaikkeuden ehkä suurimpaan kysymykseen vastaus voi olla teoriassa, jota kutsutaan englanninkielisellä termillä Great Filter. Termin voisi suomentaa suureksi suodattimeksi tai esteeksi.
Teoria kertoo sen, että jokin tai jotkin seikat estävät elämää kehittymästä tähteinvälisiin mittoihin.
Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta, Snyder-Beattie kirjoittaa, suuren suodattimen ongelma on yksinkertainen: joko olemme jo hypänneet tuon esteen ylitse tai se on vielä edessämme.
- Galaksin hiljaisuus voi johtua siitä, että älykäs elämä ei yksinkertaisesti selviä riittävän pitkään, Snyder-Beattie kirjoittaa.
- 200 000 vuotta ihminen on selvinnyt tulivuorista, asteroideista ja kulkutaudeista. Mutta ydinaseidemme kanssa olemme selvinneet vain muutaman vuosikymmenen. Lisäksi tulevina vuosikymmeninä tulemme keksimään vielä mullistavampia teknologioita, joista meillä ei ole vielä tietoakaan.
Planeettalöydökset Aurinkokunnan ulkopuolelta osoittavat siis yhä selvemmin, että elämälle suotuisia pisteitä on olemassa omassa jo galaksissamme. Kuitenkaan näistä pisteistä ei ole selvinnyt vielä älykästä sivilisaatiota, johon ihminen olisi saanut yhteyden.
Niinpä huoli tulevaisuudestamme kasvaa sitä mukaa, kun uusia elämälle mahdollisia planeettoja löydetään. Mitä suurempi on todennäköisyys elämän syntymiselle, sitä suuremmaksi kasvaa todennäköisyys myös elämän päättymiselle ennen suurta loikkaa.
Jos vaikkapa Gliese 823:n planeetan pinnalta löytyisi älykäs elämänmuoto, todistaisi se Snyder-Beattien mukaan tämän suuren suodattimen, ihmiskunnan galaktisen menestyksen tiellä olevan esteen, olevan vielä edessämme.
- Voisimme odottaa, että suuri katastrofi kohtaisi tulevaisuudessa sekä meitä että työkalu akkujuuri löydettyä älykästä elämää, Snyder-Beattie kirjoittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti